Karnevaalit Maastrichtin tapaan

Hulluthan ne oli. Tai korjaan: hullujahan ne on. Karnevaalit, nuo Keski-Eurooppalaisten vappujuhlat, oli todellakin kokemisen arvoinen tapahtuma.

Meidän vahvistus Maastrichtin juhlatunnelmaan: inkkari, meksikolainen ja inkkari

Maastricht sijaitsee Etelä-Hollannissa, maan katolisessa kärjessä, joka kurottautuu Belgiaan, Ranskaan ja Saksaan päin. Kaupunkina Maastricht on miltei kuin ei Hollannissa olisikaan, tai ainakaan siinä Hollannissa joka on itselleni tullut tutuksi. Vaikutteita on vyörynyt muualta Euroopasta, arkkitehtuuri on massiivisempaa kuin tiheästi rakennettujen pohjoisen kaupunkien, eikä kanavista ollut juurikaan tietoa. Maastrichtissa puhutaan todella erilaista hollantia, jota tälläisen aloittelijan oli mahdotonta ymmärtää. Siksipä kovin monet karnevaalijuhlallisuudet meinasivat mennä hieman sivu suun.

Karnevaaleja järjestetään ilmeisesti kaikissa Euroopan katolisissa maissa ennen paastonajan alkua. Meidän ainoa meno ennen paastoa on laskiainen, jota tuskin voi verrata Maastrichtin viikon lomaan yliopistosta ja viiden päivän karnevaalimenoihin. Protestanttisessa pohjoisessa tätä perinnettä ei ole suvaittu, mikä selittänee miksei Utrechtissä juhlita paastonajan alkua laisinkaan. Niinpä meidän tuli suunnata nenulimme kohti Maastrichtiä.

Tapoihin kuuluu, että kaikki pukeutuvat. Virallisesti karnevaalit alkavat sunnuntaina ja päättyvät keskiviikkona, mutta hypetys aloitetaan jo kolmea päivää ennen karnevaalin alkua, ja karnevaalin prinssi saapuu kaupunkiin karnevaalijunalla jo lauantaina avaamaan juhlallisuudet: tarkistamaan prinssin joukot, marssimaan läpi kaupungin, sekä suuteloimaan Maastrichtilaista naista kuvaavaa patsasta. Lauletaan Maastrichtin laulu (kyllä vain, näillä on omat laulut kaikille alueille ja tyypit myös osaa sanat näihin lauluihin), iloitaan ja nauretaan tyhmälle prinssille. Maastrichtilaisten kertomusten mukaan prinssin tulee avata karnevaalit, sillä maan tai kaupungin virallinen johto ei voi olla mukana tällaisessa typeryydessä, joten kaupunkilaiset tarvitsevat vahvan johtajan johdattelemaan heidät läpi karnevaalimenojen.

Prinssi kukittamassa patsasta

Pussaamassa patsasta.. tätä tämän vuotinen prinssi ei ensin halunnut tehdä.
Perinteet kuitenkin painostivat lopulta toimintaa.

Kunniaa Maastrichtille. Karnevaalit kylvävät paikkakuntarakkautta.

Virallisempien menojen päätteeksi ihmiset puhkeavat ilonpitoon tanssien ja juoden. Vrijhofilla, kaupunkin keskeisellä aukiolla, soitetaan maailman hirveintä karnevaalimusiikkia, jota kaikki rakastavat näiden muutamien päivien ajan intohimoisesti. Tanssitaan letkassa (check), juodaan olutta, juodaan olutta salaa, lauletaan mukana (sanoja, joiden sisältö on aika pitkälle "Maa-maa-maajoonees") ja skoolataan. Kaikkien kanssa. Kerrassaan kultturelli tapahtuma siis. Kuulostaako tutulta? Opiskelijavappu menisi täydestä karnevaalina.

Lyöttäydyttiin CouchSurfareiden seuraan

Amigos ja leppeää musiikkia

Maastrichtissa sijaitsee myös maailman mielenkiintoisin kirjakauppa. Hollannin maallistuessa on useita kirkkoja jäänyt ilman virkaa, joten niitä on muutettu milloin asuintaloiksi milloin baareiksi (Utrechtissä todella kaunis ja kokemisen arvoinen Cafe Oliviers) Maastrichtissa suuri katolinen kirkko on muutettu suureksi kirjakaupaksi, joka on varmasti kaikkien kirjarakastajien unelma. Kirjoja löytyy kolmesta kerroksesta, alttarilla on pieni kahvila ja lasimaalaukset luovat tunnelmaa. Ehdottomasti paikka, joka pitää nähdä!