Simajaiset

Uudet kurssit on alkaneet ja loma on ohi. Niin ohi, että ehti jo stressiä pukata. Mutta onneksi ensi viikolla on sopivasti niin monta valtakunnallista hömppäjuhlaa, ettei tarvitse paljon opinnoista piitata. Ensi viikolla koko maa räjähtää Koninginnenachtin (Kuningattaren yö) takia. Kaupat on jo nyt täynnä törkeitä ja vähemmän törkeitä oransseja vaatteita (Bea Bedankt -toppeja ja Welkom Willem -t-paitoja), sinipunavalkoisia kasvomaaleja, Hollannin lippuja etc. You name it they have it! Koninginnenacht on kuin vapunaatto Suomessa: paljon ihmisia kaduilla hyvissä juhlatunnelmissa teema-asusteissa (haalarit ja oranssit kuteet menee musta ihan samaan kategoriaan.) Utrecht on siitä erikoinen, että täällä on koko kaupungin kokoinen pihakirppis aina Koninginnenachtina. Tai kuten moni hollantilainen sen sanoo, ihmiset myy kaikkea paskaa, mitä ei itse enää tarvitse. Ilmeisesti asenteista huolimatta kaikki rakastavat tätä perinnettä. Mikäs siinä humalassa tehdä heräteostoksia.

Seuraava päivä, Koninginnedag, jatkaa oranssilla linjalla, mutta päivä on enemmän koko perheen juhla (vert. vappupäivä.) Ihmiset kokoontuu keskustaan ja puistoihin nauttimaan lämpimästä päivästä ja juhlimaan kuningatarta. Tänä vuonna päivä on kuitenkin erityiserikoinen, sillä kuningatar astuu tällöin alas valtaistuimeltaan ja luovuttaa kruunun pojalleen, Willem Alexanderille. Oletan, että tätä juhlitaan taas kovin kosteissa merkeissä kautta maan.

Ensi viikolla myös luvassa ainakin liberation day ja joku hiljentymispäivä, mutta kuka pysyy mukana. Hollantilaiset tykkää pitää myös taukoja töistä. Jokainen kristillinen pikkutapaus on huomioitu vapaapäivällä ja toukokuun ensimmäinen viikko on yhtä karnevaalia. Totta kai aion myös juhlia suomalaisen työn juhlaa vappupäivänä. Simat on kypsymässä, munkinpaistaja ilmoittautunut ja piknikpaikka valkattuna. Nyt vaan toivotaan hyvää, parempaa, parasta säätä, mikä on kovin todennäköistä nyt kun kevät on todella iskenyt Utrechtiin.

Simasta puheenollen tein sitä ensimmäistä kertaa eilen. Kuinka jännää voi olla! Meinasin heittää ihan väärät ainekset kattilaan, mainitsematta edes oikeidein sokerien löytymisen vaikeutta. Vieläkään en ole ihan varma onko hulvaton paskiaissokeri (basterd suiker) samaa settiä kuin fariinisokeri, mutta yrittänyttä ei laiteta. Sokeri kuin sokeri. Koska oon aina ollut kade ruokabloggaajille, seuraa kuvasarja simajaisista:

Sitruunat

Sitruunat paskiaissokerissa
(En ihan vielä luovu opiskelusta ja ala freelancerkuvaajaksi,
vaikka aivan äärimmäisen lahjakas olenkin)

Loppukevennyksenä mainittakoon, nörde kun olen, että saavutin viime jaksossa mahdottoman! Sain pitämästäni esitelmästä arvosanaksi yhdeksän, joka siis sallitaan vain ihmisille, joiden tiedot vastaavat opettajan tasoa. Score! Ei hullummin 'vain opeopiskelijalta'. Pari päivää sitten sain kuulla, että enhän mä opettajana paljon enempää kuin 800€ kuussa tienais niin sama muuttaa Hollantiin baarimikoksi (tienaamaan about 500€/kk). Musta tuntuu, et mua ei oteta ihan tosissaan, kun kerron mitä opiskelen. Well, in your face basterdsuikers, mulla on sentään taattu työpaikka tulevaisuudessa. (Ja ilmeisesti todella paljon parempi palkka kuin hollantilaisilla opettajilla...)